”Rauhaa kaaoksen keskelle” : Seinäjoen teinisurman jälkeinen kriisityö

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan, millaista kriisityötä on tehty Seinäjoella teinisurman 28.4.2015 jälkeen. Teinisurmassa 15-vuotias tyttö surmasi samalla luokalla olleen ikätoverinsa tekijän kotona. Kriisityöntekijöiden osalta selvitetään myös heidän kokemuksiaan kriisityöstä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kriisityöntekijöiden välistä yhteistyötä. Kriisityötä tutkitaan reilun vuoden jälkeen tapahtuneesta painottaen nuorille tarjottua tukea. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kuva Seinäjoella tehdystä kriisityöstä nuorten näkökulmasta. Tutkimus toteutetaan haastattelemalla kriisityöntekijöitä (N = 5), jotka ovat kaupungin tai seurakunnan työntekijöinä tekemässä kriisityötä. Lisäksi aineistona on päiväkirjamainen minuuttiaikataulu tehdystä kriisityöstä sekä ”Koulujen psykososiaalinen tuki äkillisen kriisin yhteydessä” -suunnitelma. Lehdistön näkökulmaa kriisiin tutkitaan sanomalehti Ilkasta ja yhdestä Opettaja-lehden artikkelista. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Kriisityön suunnittelu aloitettiin jo tapahtumapäivänä. Jo seuraavana päivänä kriisityöntekijät olivat kouluilla, joissa tehtiin kriisityötä kaksi tai kolme päivää. Lyseolla oltiin lisäksi oikeudenkäynnin, tuomion julistamisen ja vuosipäivän aikaan. Kriisityössä painotettiin nopeaa arkeen palaamisen strategiaa. Kriisityötä tehtiin yksilöiden ja ryhmienkin kanssa ottaen huomioon nuoret, koulun henkilökunta, vanhemmat ja kriisityöntekijät. Nuoria tuettiin välillisesti vanhempia ja opettajia tukemalla, kun näille esimerkiksi kerrottiin kriisin vaiheista ja nuoren tukemisen keinoista. Median uutisointitapaa pidettiin röyhkeänä ja sen yrityksiä saada haastatteluja tungettelevana. Kriisityöntekijöiden välinen yhteistyö sujui hyvin. Seurakunnalla oli kriisityössä aktiivinen rooli. Tarjotun tuen ja itselle saadun tuen määrän kriisityöntekijät kokivat riittäväksi. Oman roolinsa he kokivat kohtaajana ja huolenpitäjänä, joka pystyy vastaanottamaan järkytyksen ja surun. Kriisityössä edettiin pitkälti opaskirjoissa olevien ohjeiden mukaan. Kriisityössä oli käytössä erilaisia tuen muotoja. Nuorten reaktiot kriisiin ja kriisityöntekijöiden kokemukset mukailivat aikaisempien tutkimusten tuloksia